Aurorankatu 13 B 16, 00100 Helsinki ·
045 652 0787 ·
ma-pe 11-20, la-su sopimuksen mukaan
Kun järjestää ensimmäistä omaa taidenäyttelyään itse, törmää kaikenlaisiin älyttömyyksiin ja epäilyksiin. Itseäni pelotti eniten se, etten osaa tehdä tyylin ja aiheiden puolesta harmonista kokonaisuutta, vaan että työni jäävät hajanaisiksi huomioiksi ja riitelevät keskenään. Sitten tajusin, että kokonaisuus on joka tapauksessa minä, ja kertoo minusta ja maailmastani. Ja että se on ensimmäiselle taidenäyttelylle hyvä ja sopiva aihe, joka ei ainakaan rajaa mitään pois.
Mitä sitten syntyi, kun en antanut minkään olla epäsopivaa? Ainakin kaikkea minulle ominaista. Pientä, jännää, eläimiä, otuksia ja ihmisiä. Olen joskus sanonut että vain pieniä asioita voi rakastaa, suuret ovat liikaa. Oma maailmani tuntuu vielä pieneltä ja omalta, vaikka siinä onkin monenlaista. Toisaalta, ehkä juuri siksi että asiat ovat pieniä, niitä mahtuu paljon. Tämä näyttely kuvaa sitä ja tätä. Mukana on esimerkiksi muutamia kuvia melko uudesta kodistani, joka on alusta asti tuntunut hyvin omalta. Otukset taas ovat enimmäkseen ulkoistettuja tunteita tai ajatuksia jossain tietyssä tilanteessa. Ihmisiä olen piirtänyt aina, enimmäkseen nopeasti.
Olen 20-vuotias kirjallisuuden- ja muun -opiskelija, päätoimittaja ja kahvilatyöntekijä. Asun Helsingin Katajanokalla. Olen piirtänyt lapsesta asti, ja halunnut pitkään tulla lastenkirjojen kuvittajaksi.